Yrittämisen yrittämistä

Kirjoittajana Eeva Valopaasi.

Korut, joita pojat ovat lähdössä hakemaan, tullaan myymään nettikaupassa, jonka pyörittämisestä minä vastaan uutena yrittäjänä. Viimeisen kuukauden ajan olen selvitellyt mahdollisuuksiani saada starttirahaa. Alusta asti tiesin, että aikataulumme yrityksen perustamiseen on tiukka, eivätkä virastot toimi nopeasti, joten starttirahan saaminen ei välttämättä onnistuisi. Starttiraha on uudelle yrittäjälle hyvin tärkeä, jotta yrittämiseen voi keskittyä täysillä, eikä yrittäjän tarvitse tehdä toista työtä toimeentulonsa takaamiseksi. Siksi halusinkin selvittää olisiko minulla mahdollisuus starttirahaan aikataulusta huolimatta.

Ongelmien alku
Aloitin tapaamisella uusyrityskeskuksessa yrittäjäneuvojan kanssa. Tapaamisessa esittelin ideaamme kehitysyhteistyötä tekevästä nettikaupasta, sekä valmiin liiketoimintasuunnitelman. Aikataulujemme takia minulle ehdotettiin, että kokeilisimme yritystämme ensin osuuskuntana ja myöhemmin perustaisimme osakeyhtiön, johon voisin hakea starttirahaa. Idea kuulosti mielestäni vähän sääntöjen kiertämiseltä, mutta ei kuulemma ollut sitä, koska juridisesti en olisi yrittäjä vaan osuuskunnan työntekijä. No tästä neuvosta aloitin osuuskunnan perustamiseen liittyvien asioiden selvittelyn, ja sen miten osuuskunnassa työskentely vaikuttaisi mahdollisuuksiini saada starttirahaa. Soitin kaikkiin mahdollisiin yrittäjiä neuvoviin puhelimiin (joita on muuten Suomessa paljon) ja yritin saada selvyyttä asiaan.

Lopulta päädyin työkkäriin, josta sain puhelinnumeron starttirahasta päätöksiä tekevälle henkilölle. Hän neuvoi Lainsaadanto sisallytetaan ETA-sopimuksen poytakirjoihin ja liitteisiin, ja sopimus kattaa noin 1 600 yhteison saadosta, kuten– asetuksia, direktiiveja, paatoksia ja ei-sitovia saadoksia, jotka– koskevat lahinna neljaa vapautta ja niihin liittyvia politiikkoja seka vahemmassa maarin rinnakkaispolitiikkoja[2]Vuonna 1992 Euroopan yhteison 12 jasenvaltiota ja kaikki Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jasenet paitsi Sveitsi, mukaan lukien myos Suomi, neuvottelivat sopimuksen Euroopan talousalueesta. minua unohtamaan osuuskunta-ajatuksen ja hakemaan starttirahaa heti, mahdollisuus siihen kuulemma olisi, koska starttiraha on aina harkinnanvarainen päätös. Okei, no hyvä kuulla tässä vaiheessa, kolme päivää turhaa selvittelytyötä, mutta idea olikin kuulostanut hankalalta alusta asti. Ei muuta kun liiketoimintasuunnitelman hiomista ja starttirahahakemus sisään.

Kaikki sujui siis hienosti, paitsi että hakemustani käsitellyt henkilö jäi lomalle. Soitin siis taas uudelle ihmiselle, jolle tilanne tuli tietysti uutena ja kappas, myös neuvot olivat uusia. Eli ei, hän ei pystyisi millään käsittelemään hakemustani tässä ajassa. ”Mene takaisin sinne uusyrityskeskukseen ja pyydä lausunto niiltä ja kattellaan sitte.” Hienoa, olen kuukauden jälkeen vieläkin pisteessä nolla, kiitos eri virastojen erilaisten neuvojen. Uusyrityskeskuksessa minulla on aika taas uuden ihmisen kanssa, jolla on varmasti jokin uusi neuvo minulle. Can”t wait.

Miksi tämä on tehty niin vaikeaksi?
Kaikki olisi ollut aika paljon helpompaa, jos jostain olisi saanut kerralla kaiken tarvittavan informaation. Mitkä laput pitää olla mihinkin paikkaan ja mikä virasto vastaa mistäkin osiosta. Uusyrityskeskuksen pitäisi olla tällainen paikka, mutta se ei ole. Työkkärissä tiedetään kyllä miten homma pitäisi hoitaa, mutta he eivät sitä hoida, koska ovat ulkoistaneet tämän toiminnon uusyrityskeskukselle. Jes! Näin saamme varmasti nuorisotyöttömyyden laskuun, uusia yrityksiä Suomeen ja innovatiiviset ideat käyttöön. Helpointa olisi kuitenkin ollut vaan unohtaa koko starttiraha ja keskittyä yrityksen perustamiseen ilman sitä. Mutta hei, mitä kivaa on helpossa?

Eeva