Heräsimme Dresdenin aamuun sekalaisissa tunnelmissa. Heikillä ja Misalla oli ollut erittäin lämmin ja runsasuninen yö, minä taas olin palellut aamuyöllä. Makuupussini vetoketju oli huono, eikä makuupussiani muutenkaan ollut hirveän kylmiin olosuhteisiin tarkoitettu. Saksan aamulämpötila oli varmaan noin seitsemän astetta.
Nopeasti kuitenkin virkosimme ja menimme suihkun jälkeen monikansallisen tankkausaseman kahvioon nauttimaan aamupalasta. Kaksi omenadonitsia puolellatoista eurolla. Oli taas jo aika painaa eteenpäin. Turbomme oli muuten taas kunnossa, vaikka se oli oikkuillut pitkän matkaa. Kyseessä taisi loppujen lopuksi olla vain löystynyt sähköliitos ilmamassamittarille.
Berliini
Sujahdimme ”autobahnia” pitkin Berliiniin tutkimaan lähihistorian merkittävintä saksalaiskaupunkia. Möhköfantti puikkelehti ristiin rastiin Itä-Saksasta Länsi-Saksaan, ihan niin kuin mitään muuria ei olisi koskaan ollutkaan. Brandenburgin portilla Möhkö kävi ihmettelemässä elämää. Juutalaisten muistomerkillä pyörimme aikamme. Monta mielenkiintoista nähtävyyttä oli ympärillä, mutta kaupungin ilmapiiri ei vain viehättänyt.
Jänniä seikkoja
nuo kaupunkien ilmapiirit. Vaikka vain poikkeaisimme pikaisesti jossain kaupungissa, sen arkkitehtuuri, ihmiset ja ruuat synnyttävät nopeasti mielipiteen kaupungista. Berliini ei ollut minun makuuni. Kaupunki
oli vaan liian iso sekametelisoppa tyylejä.
Lisäksi emme taaskaan löytäneet Berliinistä mitään järkevänhintaista majoitusta. Ryhdyimme pohtimaan, oliko meidän joustettava budjetissa vai löytäisimmekö sopivia vaihtoehtoja jostain muualta. Lähdimme jatkamaan matkaamme kohti Hampuria, josta löysimme netistä jonkun mukavanoloisen paikan satamanäkymillä.
Yösija
Ajelimme pitkin pimeää Autobahnia välillä vaihtaen kuskia, kunnes joku totesi – ”Hampuri-kylttejä ei muuten ole näkynyt hetkeen!” Eikä niitä ollut näkynytkään, koska olimme melkein Rostockissa.
Käännyimme Rostockia ennen kuitenkin vielä takaisin Tanskaa kohti ja huomasimme olevamme melko väsyneitä Lübeckin kohdilla. Menimme etsimään samanlaista huippubensa-asemaa, mutta eihän sellaista ollut kaupungissa, joka ei ole välietappina rekkakuskeille. Keksimme kuitenkin oivan ratkaisun kun parkkeerasimme auton Lübeckin uimahallin pihalle. Uimahalli aukeaisi aamulla kahdeksalta, joten pääsisimme sopivasti aamupesulle.
Tanskaan
Yö autossa ja aamupesut menivät oikein kivasti, vaikkakin vuorostaan Misalla oli kylmä yön aikana. Menimme aamusta tutkimaan Lübeckin vanhaa kaupunkia ja samalla löysimme lähiökonditorian jossa nautimme hyvästä aamupalasta.
Matkamme Tanskan läpi alkoi samalla ajatuksella kuin se loppuikin: Onpa täällä tasaista ja kallista. Kööpenhamina oli mielenkiintoinen tuhansine polkupyörineen ja järjettömän leveine teineen. Samoin olivat kiinostavia kaksi todella pitkää siltaa jotka ylitimme (tosin siltamaksutkin olivat yhteensä 70€). Hetkessä olimme kuitenkin Ruotsin puolella ja etsimässä majoitusta, Tanskakaan kun ei iskenyt. Tai ehkä se nyt vain minulla on kodin läheisyys, joka vie pois kaiken erikoisuuden näistä kaupungeista. Kaikki tuntuu vähän laimealta ja toisarvoiselta kun on niin hilkulla, että pääsisi kotiin.
Saimme ajaa aina Jonköpingiin asti, ennen kuin löysimme mitään alle kuudellakympillä. On se ihmeellistä kun tienvarsimotellit, joista on näkymä vain motarille, maksavat sata euroa yöltä. Jonköpingissa nautimme turhankin lämpimästä mökistä, jonka sähköpatterin termostaatti oli rikki. Huomenna aiomme tutkia vähän Tukholmaa ja ajamme automme laivaan. Ensi yö on siis tutussa ja turvallisessa Ruotsin-laivassa ja sitä seuraava jo kotona!!!!!! Ette usko kuinka jännältä, oudolta, hyvältä, erikoiselta, pelottavalta, vahvalta ja konkreettiselta tuntuu olla näin lähellä kotia.
Mitäs reissun jälkeen!
Blogia kannattaa seurata edelleen, sillä videoita tulee pitkin talvea reissulta. Lisäksi uskomme, että meillä on paljon hyviä uutisia kerrottavana Nepalista vielä ennen joulua!
Lisäksi julkaisemme blogissa ja Facebookissa loppujuhlan aikataulut heti kun valmistelut ovat valmiit! Luvassa hienoa lisämateriaalia, hyvää musiikkia ja kaikkea muuta mukavaa, kannattaa siis pysyä kuulolla!
Store of Hopen faniksi kannattaa ryhtyä https://www.facebook.com/StoreOfHope , ihan vain jotta saa tietoa uusimmista koruista Nepalista ja myös uusista tuotteista muista maista! Store of Hope on kuitenkin se projektin osio, joka jää tukemaan Nepalia pitkällä tähtäimellä tulevina vuosina.
Saavumme keskiviikkona 24.10. klo 12 Helsingin Tuomiokirkolle. Vaikka hetki on tarkoitettu lähinnä medialle ja järjestämme edellä mainitut pirskeet jossain vaiheessa, niin toki meitä saa tulla moikkaamaan! Laittakaa lisäksi viestiä kaikille mahdollisille toimittajatutuille ja lehtien juttuvinkkipalstoihin, niin saadaan mahdollisimman paljon mediaa paikalle! Kiitos kun olet ollut mukana tähän asti matkallamme!
—
Juho